Viime viikko oli _hirveä_. No, olihan mukana ihan kivojakin pätkiä, mutta päälimmäisenä on mielessä lähinnä ne loputtomat työtunnit ja kipeät jalat ja jäätävän kivulias kurkku.
Gentissä juhlittiin siis jo toista kertaa kaupungin järjestämää valofestivaalia. Koko pimeä kaupunki valaistaan eri designyritysten toimistä mitä mielikuvituksillisimmilla (mikä sanahirviö) valohärveleillä. Ja nyt ei siis puhuta parista kynttilästä vaan ihan ison luokan valoheittimistä ja tosi tyylikkäistä taideteoksista. Mutta mikäs sen kivempaa, kuulemma olivat tosi nättejä. Minun valofestarikokemus jäi nimittäin oman pubin kynttilöihin.
Viikonloppu oli kiireisin ikinä, kaupungissa oli kuulemma lauantaina 100 000 ihmistä Gentin ULKOPUOLELTA. Ja oon ihan saletti et jokaikinen niistä päätti tulla just meidän reflaan.
Ensimmäisenä päivänä mulla lähti ääni, toisena sain raivokkaita yskäkohtauksia (kelaa kantaa ruokaa pöytään kun et vaan voi lopettaa yskimistä) ja kirsikkana kakun päälle sain vuotavan nenän.
Sunnuntaina esimies sano, että saadaan työpäivän jälkeen vähän drinksutella baarissa palkkana hyvästä työstä. Huolimatta siitä, että maanantaiaamuna tiesin minua odottavan hollannin suullinen koe, päätin jäädä viettämään iltaa valkoisten venäläisten ja työkavereiden kanssa. Meidän viiden hengen staff partyt osoittautuivatkin aika villeiksi bileiksi. Ah irlantilaiset, suomalaisten sekopäisyys kohtaa vertaisensa. Mun esimies muuten avautu mulle, et olin sen mielestä ihan lehmä, mut sit se muuttiki mielensä ja nyt oon 'A GOOD WOMAN'.
Seuraavana aamuna herään lintujen lauluun kello 11.00. Viisitoista minuuttia kokeeni alkamisajankohdan jälkeen. Minulta kestää noin 23 sekuntia tajuta, että on lakko ja julkinen liikenne on lomilla. Rynnistän ulos, koetan tilata taksia toiselta puolen Belgiaa, luovutan ja lähden juoksemaan. Saavun paikalle räkä poskilla 40 (!!!) minuuttia myöhässä, opettaja on raivoissaan ja nappaan testistä kärkituloksen 13/30.
Kotimatkalla ostan naurettavan kalliin lootan suklaata, jonka toivon lepyttävän opettajaani edes hiukan. No rehellisyyden nimissä ei suklaat muakaan paljon lämmittäis jos joku idiootti laittais odottamaan noin pitkään. Kuitenkin loppu hyvin, läpäisin ensimmäisen tason kielikoulusta lukemillä 60% sadasta. Luonnollisesti syytän stressiä ja flunssaa.
Nyt elämä alkaa palautumaan normaaliksi, pystyn tekemään vapaa-ajallani muutakin kun paikkaamaan univajettani ja tänään taas töihin. Sain viimein jopa siivottua (ja sotkettua..) ja pääsin jopa viettämään vähän laatuaikaan ton erään herran kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti